Terapeuttini piirsi kuvan talosta sekä tonttia ympäröivästä portista. Tarkoituksena oli kuvaannollistaa omien rajojen asettamista, että ensin kysytään lupa tulla jonka jälkeen koputetaan ovea. Rajojen asettaminenhan nyt on muutakin kuin oman tuvan lupia, mutta kuvastaa musta hyvin niiden selkeiden viivojen piirtämisen tärkeyttä, jottei kynnysten ylityksiä tulisi. Siitä kai nyt sitten otsikko oma tupa oma lupa, heh.
Kasvukipuja- podcastin ensimmäisen kauden päätösjakso tuli maanantaina ja pääset kuuntelemaan sen tästä. Ihan sairaan kiitollinen olo, miten hyvin ensimmäinen kausi otettiin vastaan ja innolla ollaankin jo aloitettu työstämään Marian kanssa kakkoskautta, joka starttaa toukokuun alussa. Päätösjaksolla meillä oli vieraana ihana Ilta ja puhuttiin omien rajojen tunnistamisesta sekä asettamisesta. Kiva tyyppi syndrooma sekä miellyttäminen kun oli meille kaikille ihan hirveän tuttua!
Mulla on henkilökohtaisessa elämässä ollut paljon työtä juurikin rajojen asettamisen suhteen. Se, että olen opetellut keskittymään omaan hyvinvointiin ja kuulostellut omia tarpeitani - sen sijaan että asettaisin muiden tarpeet jokaisessa asiassa omieni edelle sekä selkeiden rajojen asettaminen on aiheuttanut jokseenkin pöhinää lähipiirissä. Toisissa sitten enemmän kuin toisissa. Vaikka näistä on koitunut myös mielipahaa, koen niiden olleen äärimmäisen tärkeitä itseni kannalta. Nyt sitten koitan vain kestää sen syyllisyyden tunteen. Mikä sinänsä on ollut yllättävän iisiä kun tiedostan, että en ole tehnyt mitään väärää. En myöskään ole vastuussa muiden tunteista, teoista tai tekemättä jättämisistä- jonka yritän nyt tosissani sisäistää.
Luen muuten tällä hetkellä Kimmo Takasen kirjoittamaa "Päästä Irti, vapaudu läsnäoloon" kirjaa. Kirja käsittelee menneisyyden haamuista irti päästämistä, jotta tätä hetkeä voisi elää täydesti. Ottamaan vastuu hyvinvoinnista - mahdollistaen läsnäoleva elämä ja tasapainoinen arki. Onko teos teille tuttu? Onko siitä ollut teille apua?
Lähetä kommentti
Kiva, jos jätät jäljen käynnistäsi ♥