Kukaan ei ole opettanut elämästä niin paljoa kuin esikoiseni. Kukaan ei ole näyttänyt miltä tuntuu rakastaa jokaista solua myöten. Näyttänyt mitä pelko oikeasti on, kun sydän oikeasti jättää lyönnin välistä. Saanut tuntemaan sanoin kuvailematonta ylpeyttä. Ilman sinua olisin edelleen hukassa itseni kanssa. Ilman sinua en ehkä olisi edes yrittänyt voittaa sitoutumiskammoani. Sinä teit meistä kokonaisen, perheen, muutit kaiken. Näytit mitä onni on ja että kun sen löytää, kannattaa siitä pitää kiinni kynsin ja hampain. Näytät edelleen.
Esikoinen on aina esikoinen. Kaikki koetaan ensimmäistä kertaa, kaikki on uutta, jännittävää ja aina seuraavan merkkipaalun odottamista. Harjoittelua ja yhdessä kasvamista, meille sopivimman reitin etsimistä ja ihmettelyä. Joskus tulee katsottua vauvakuvia, tulee ikävä. Minä en saa ikinä enää kokea sitä esikoisen tuomaa tunnetta.
Sinä asetit riman helkkarin korkealle.
Sinä asetit riman helkkarin korkealle.
..Suorastaan pelottavan. Voiko vauvan syntymä millään tuntua yhtä mahtavalta? Onko jokainen merkkipaalu hehkutuksen väärti vai jo entuudestaan nähty? Osaanko minä olla äiti tytölle? Yletätköhän asetetulle rimalle vaikka kuinka kurkottaisit? Voinko rakastaa sinua yhtä paljon kuin esikoistani?
Riittääkö aika? Jaksanko? Riitänkö? Kelpaanko? Onnistunko? Kannattiko?
Riittääkö aika? Jaksanko? Riitänkö? Kelpaanko? Onnistunko? Kannattiko?
Mutta toisaalta.
En malta odottaa tukan letittämistä, sisarussuhteen kasvun seuraamista ja sen tuomaa rikkautta ja yhtä ystävää lainaten rakkaus, sehän on kerto- ei jakolasku. Luulenpa, että se vain tuplaantuu.
En malta odottaa tukan letittämistä, sisarussuhteen kasvun seuraamista ja sen tuomaa rikkautta ja yhtä ystävää lainaten rakkaus, sehän on kerto- ei jakolasku. Luulenpa, että se vain tuplaantuu.
sä oot kyllä upea!
VastaaPoistaja sä olet kyllä ihana! <3
PoistaAivan yhtä mahtavalta se vauvan syntymä tuntuu toisen lapsen kohdalla - tällä kertaa jopa osaa ottaa siitä kaiken irti! Ymmärtää, miten hetken sitä mystistä pikkuvauvavaihetta kestää. Ja viis sukupuolesta, toinen lapsi voi olla esikoisen vastakohta, vaikka olisi samaa sukupuolta. Teille tulee ihana pieni uusi henkilö, jonka luonnetta, tapoja ja suhtautumista elämään saatte seurata. Ja kyllä! Rakkaus ei vähene, vaan lisääntyy. :) Varmaan aika moni murehtii samoja asioita, kiva että kerrot niistä "ääneen". Tsemppiä loppuraskauteen. :)
VastaaPoistano siis mullahan on ollut ennen raskautta ja ennen vauvakuumetta synnytyskuume, ikävä synnyttämään ja kokemaan se fiilis uudelleen=D ja sinällään en näe tytön ja pojan äitinä mitään eroa, en koe että tytön kanssa voisi tehdä jotaibn mitä ei pojan kanssa voisi myös. paitsi letitellä tukkaa ja pukea söpöjä mekkoja ja hiuspantoja;) mutta silti se jännittää, kun kaikki on uutta. ja se on totta, meille tulee uusi henkilö, persoona ja luonne on se joka erottelee, ei se sukupuoli. en oikein itsekään tiedä mikä siinä tytön tulossa niin jännittää. ehkä kun on vaan tottunut olemaan yhden pojan äiti. Moneen kysymykseeni tiedän vastauksen, mutta aina toisinaan ne silti pelottaa.. kiitos kommentistasi ja tsempeistä <3
PoistaSamoja ajatuksia täällä :o toivotaan että joku kertoo jonkun kannustavan tarinan :)
VastaaPoistatoivotaan ;)
PoistaAivan samoja asioita pyöritin silloin aikanaan, kun meille oli toinen tulossa. Miten muka koskaan voisi rakastaa ketään samalla tavalla ja yhtä paljon? Mutta niin vain voi :) Jokaisen lapsen syntymä on aina erilainen tarinansa, oma kokonainen elämänsä. Jokaisella lapsella on oma tehtävänsä maailmassa. Äidille ja isälle on jokainen lapsi maailman tärkein ja rakkain. Oli sitten ensimmäinen tai viides, tyttö tai poika :) Meidän kolmas on tyttö ja olin tavallaan ihan hakoteillä kun mietin, että kuinka muka pärjään kun tuleekin tyttö. Heh, nyt se ajatus huvittaa jo :) Miksi en muka pärjäisi? Oma rakas nyytti se on ja aivan samanlaista sitä on hoitaa, kuin oli poikiakin. Ihan turhaan huolehdin!
VastaaPoistaKuten Anna K. kerran sanoi, rakkaus ei ole jakolasku, vaan kertolasku <3 Tulet huomaamaan, ettet voisi rakastaa tytärtäsi yhtään piirua enempää <3
Anna se oli!! Kiitos. Lisään lainauksen ;) mietin kuumeisesti eilen illalla missä ton olen kuullut ja vieläkään en kyllä muista minkä asian yhteydessä se oli :D
PoistaJa kiitos kommentista, ihana kuulla että se on normaalia <3
<3
VastaaPoistaIhania kuvia teistä! <3 Samat jutut pyöri mullakin mielessä silloin kuin kakkosta odotin, sillä erotuksella vaan että toinen tyttö oli kuitenkin tulossa. :D Poikaa odottaessa jo tiesinkin, että ihan yhtä rakas tyyppi sieltä tulee, kuin siskonsakin vaikka raskauteen ei muuten ehkä ehtinytkään keskittyä yhtä paljon. :)
VastaaPoistakiitos<3 niin, kolmannen kohdalla se varmaan on jo tuttua huttua=D
PoistaIhana teksti!:)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaLöysin vasta blogisi, ihanasti kirjoitit esikoisesta (tai esikoiselle). :) Täällä mennään noin 10 viikkoa edellä ja hetkittäin olen miettinyt samaa, vaikka toista poikaa odotetaankin. Toisaalta taas tämä kakkonen ehti olla toiveissa niin kovin pitkään, että se rakkaus oli jo "varmistunut", mutta toisaalta nyt me ollaan oltu "me kolme" niin kauan, että jännittää miten vauva tulee rikkomaan sen symbioosin. Kestäähän siinä kuitenkin aina oma aikansa itse kunkin tutustua vauvaan ja siten hitsautua nelikoksi. Jännittävää.
VastaaPoistaJään mielenkiinnolla seurailemaan sun blogia. :)
No teillä on justiinsa h-hetki, jännän äärellä! mutta siis joo, varmasti ihan samat fiilikset, eikä sillä sukupuolella siinä merkitystä olekaan. Kerrohan miten teillä sitten arki alkoi sujumaan;) tervetuloa uudelleen!
Poistasamoja ajatuksia oli itsellä,mutta tällä hetkellä en voisi kuvitellakaan eläväni vain yhden lapsen kanssa. molemmat ovat niin erilaisia mutta silti yhtä rakkaita ♡♡
VastaaPoistaNiin ja varmasti juuri se tunne, että näin on aina kuulunut ollakin<3
PoistaMä oon joskus miettinyt samaa. Ja myös sitä että voiko toinen lapsi mitenkään olla esimerkiksi yhtä rakas :D Kamala ajatus mutta miten kukaan voisi olla rakkaampi kuin se lapsi joka mulla on, edes se toinen kun sehän on ihan vieras! Tottakai se toinen on yhtä rakas mutta olen silti miettinyt.
VastaaPoistaniinpä! kyllähän sitä tietää että se tulee olemaan ihan yhtä rakas mutta silti se kyseenalaistuttaa =D
PoistaIhanan koskettavasti kirjoitettu. *kylmät väreet* keep writing! :)
VastaaPoistaKiitos! :--*
PoistaTäällä saman jännän äärellä :) Poika 3v. ja tyttö tulossa. Rv 39+2, jokohan malttaa ensi viikolla syntyä, jännittää ihan sikana ja samoja ajatuksia mielessä kuin sinullakin! Uskon, että rakkaus vain kasvaa molempiin tämän uuden ihmeen myötä ja tuo varmasti mukanaan paljon uutta mitä ei ehkä esikoisen kanssa ole vielä koettu! Tsempit sulle odotukseen ja aurinkoisia ajatuksia :D
VastaaPoistaIiiik! siellä ollaan ihan jännän äärellä, tsemppiä viime metreille ja onnea koitokseen<3 Ihan varmasti vaan kasvaa! tule kertoman kuin teidän arki on lähtenyt käyntiin:)
PoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaIhana sinä! <3
VastaaPoistaSulla on kyllä kirjottamisen taito hallussa ja mua melkein itkettää tääkin. Voi kyllä mennä näiden raskaushormonienkin piikkiin :D
T.Tiia
Voi kiitos<3 laita hormoonien piikkiin, ihan kaikki ;)
PoistaMun oli pakko heti tulla kurkkimaan, kun olit jättänyt kommentin blogiini. Ja kyllä vain on suloinen masu sielläkin! ;-)
VastaaPoistaHei ja kiva kun tulit kurkkimaan, tuu ihmeessä toistekin ;) ja kiitos<3
PoistaIhan samoja asioita pyöri minunkin päässäni, pelotti ihan helkkaristi! Ei voisi olla osuvampaa vertausta, rakkaus tosiaankin on kertolasku <3 niin se vaan rakkauden määrä tuplaantui vaikka luulin että kuopuksella jää vaan rippeet. Jokainen kehitysaskelkin on yhtä hieno, mutta itse osaan olla rennompi enkä niin malttamaton :) Niin kauniisti kirjoitit että meni roska silmään <3
VastaaPoistavoi ihana sinä<3 se oli vaan se roska;) kiva kun jaoit kokemuksesi, eiköhän kaikki meilläkin mee hyvin:)
PoistaIhania kuvia sinä hemaiseva mamma ♥ ! Ja kysymyksiin: VOI, ON, OSAAT, YLETTÄÄ SE ja KYLLÄ, sitä rakkautta todella riittää. Myös silloin kun se uusi tulokas on täysin esikoisensa vastakohta. Vai tekeeköhän just se siitä sit taas kerran niin ihanan kokemuksen, who knows. Ihanaa se on silti, vaikka ei ihan yhtä rentoa kuin esikoisen kohdalla eikä vauvaan ehdi paneutua samalla ajankäytöllä kuin ekaan, mutta SILTI! Mä huolin kans ihan kamalasti mutta vähän turhaan! Muistat vaan ottaa paljon kuvia, muistikuvat saattaa tulla olemaan myöhemmin heikkoja! :D Ai ja älä ihmettele kun kommentoin vähän aina jälkijunissa mutkun luen sun ihania juttuja aina kun ehdin ja välillä se on vähän jäljessä ♥ :3
VastaaPoistahemaiseva=D hemaisevan seksikäs pörröpää tittidiiii;)
PoistaJa ihana sinä!! <3 mä luotan sun sanaan, sä jos joku sanoisit jos asiat olis toisin =D ja kiva kun tuut aina välillä kommentoimaan, sua on aina iksu<3
Älä huoli huomisesta. Kaikki omalla painollaan <3 Oot kyllä aika hurmaava äiti. Saanko vielä kysyä, mistä tuo ihana villatakki isoine nappeineen?
VastaaPoista