Oliverin raskausaika oli mulle itselleni sen verran mullistavaa, ettei raskauden ikuistaminen kuviksi käynyt edes mielessä. Sen lisäksi, että koko raskaus oli melkoinen yllätys, en oikein mitenkään sopeutunut muuttuvaan kehooni, tai lähinnä kiloihin, joita kertyikin yli kolmisenkymmentä. Vivianin kanssa kiloja tuli myös paljon, mutta omaan kroppaan suhtautui jo ihan eritavalla. Sen lisäksi että oli oppinut olemaan itselle armollisempi, tiesi että palautuminen oli mahdollista. Vivianin kanssa raskaus oli tarkoitus kuvauttaa, mutta kuvauspäivänä käynnistyi synnytys. Se siitä sitten.
En ole ikinä pitänyt itseäni kovin kauniina odottajana. Turpoan älyttömästi jo ensimmäisistä kuukausista alkaen ja kiloja tulee kymmeniä. Muutenkin kameran edessä pönöttäminen on aina tuntunut musta kiusalliselta ja sen takia olen yleensä se kuvaava osapuoli, heh. Mua on kuitenkin jäänyt harmittamaan, ettei yhtäkään raskautta ole dokumentoitu ja koska tiedän, ihan tosissaan, että tämä raskaus on viimeinen, tahdoin että jotain jäisi muistoon.
Ollaan oltu Minnan kuvattavana kerran aikaisemminkin perhekuvauksen merkeissä ja tykkäsin jo silloin kuvauksien rennosta meiningistä. Kun Minna ehdotti ottaa musta raskauskuvia kertoen, millaisia oli suunnitellut olin heti messissä. Meidän ajatusmaailma kohtasi aina kukkaseppeleistä miljööseen ja kuvauksissa musta ei tuntunut yhtään siltä, että mua kuvattaisi. Siellä me tarvottiin hitokseen ylipitkässä pellossa, naurettiin ja höpöteltiin, samalla kun Minna osasi ohjata mua olemaan rento ja pitämään selän suorassa =D
Tänään saavutin maagisen lasketunajan ja olen täällä ihan raivopyllynä riehunut kun tiedän, että vauva ei synny tänään eikä varmasti vielä aikoihin. Herkillä siis ollaan, mutta jotain saattoi mennä silmään kun sain nämä kuvat säpööni tänään. Kaiken sen ryhävalasfiiliksen alta tuli vaan fiilis, että hitto määhän näytän hyvältä. En tiedä mitä se Minna teki kun sai musta tälläsiä kuvia otettua, haha.
Olen kyllä niiiiin onnellinen, että rohkaistuin (ja ehdin) tälläkertaa kuvauttamaan raskauden viimemetrit. Mitäs mieltä te olette kuvista? Oletteko käynyt kuvauttamassa oman raskauden? Jos et, onko asia jäänyt harmittamaan?
Kuvat otettu somenäkyvyyttä vastaan ja kukkaseppeleet saatu Floramorelta.
Ihania kuvia! <3 toi mustavalkonen on mun lemppari!
VastaaPoistaItse kävin viikko sitten ottamassa. Esikoisen aikana ei käynyt asia edes mielessä, mutta nyt tämän raskauden eli viimeisen kohdalla halusin asian kuitenkin korjata. Tuo kuvauspäivä oli kyllä maaginen, koska muuten olo on ollut jotain aivan muuta kuin hehkeä.
VastaaPoistaAivan upeita kuvia!! Niin kaunis oot <3
VastaaPoistaMielettömän upeita kuvia, mutta niin on äitikin 🙈❤️
VastaaPoistaHitto sä oot upea!! 😍
VastaaPoistaAivan ihania kuvia ❤️
VastaaPoistaupeita kuvia upeasta naisesta! Onnea loppuraskauteen ja synnytykseen! <3
VastaaPoista